Sosiaalialan palvelut

Metodi osk

Ammatillinen tukihenkilötoiminta

Ammatillinen tukihenkilötyö on ennaltaehkäisevää tai korjaavaa sosiaalista työtä, jonka tavoitteet mukautuvat yksilöllisesti jokaisen tuettavan tavoitteita ja tarpeita tukeviksi. Yksilöityjen tavoitteiden lisäksi työ tähtää tuettavan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja arjen tasapainoon, parempaan omaan toiminnanohjaukseen, sekä sosiaalisten taitojen ja itsetunnon vahvistamiseen. Tukihenkilötoiminta tukee ja ohjaa tuettavaa omaan oivallukseen, ymmärtämään oman roolinsa tärkeys omassa elämässään, sekä löytämään sen mukana tuleva ymmärrys ja halu vaikuttaa itse omaan tulevaisuuteen ja sen rakentamiseen.

Ammatillisen tukihenkilötoiminnan tavoite on siis tuettavan laaja-alainen hyvinvointi omassa itsessä ja arjessa, joka tähtää syrjäytymisen estämiseen tai sen katkaisemiseen, sekä oman yksilöllisen kokonaisvaltaisen elämänhallinnan, ja arjen eri osa-alueiden tasapainon löytämiseen.

Alta löydät tarkempaa tietoa omien otsikkojensa alta, niin Metodin tukihenkilötyön ideasta ja työotteesta, siitä kenelle se on erityisesti suunnattu, kuin itse tapaamisistakin.

Metodin ammatillinen tukihenkilötoiminta toteutetaan psyykkisen valmennuksen työotteella

Metodin ammatillisessa tukihenkilötoiminnassa käytetään vahvasti hyödyksi psyykkisen valmennuksen työotetta, jossa keskitytään ihmisen itsetuntemuksen paranemisen tukemiseen, sekä erilaisten arjessa käytettävien psyykkisten taitojen tunnistamiseen, ymmärtämiseen, hyväksymiseen, sekä tietoiseen vahvistamiseen.

Psyykkinen valmennus ja psyykkiset taidot

Psyykkisessä valmennuksessa työskennellään psyykkisten taitojen kanssa, jotka vaikuttavat suorasti tai epäsuorasti melkeinpä kaikkeen ihmisen tekemiseen ja olemiseen.

Psyykkisiä taitoja ovat esim. itsetuntemus, itsetunto, itseluottamus, keskittyminen, motivaatio, tunteiden ja ajatusten hallinta ja säätely, tavoitteenasettelu, taito valmistautua ja onnistua omalla taito- ja osaamistasolla arjen ja elämän erilaisissa tilanteissa, mielikuvaharjoittelu, vireystila, stressinsäätely, läsnäolon ja hetkessä elämisen taito, kiitollisuus ja taito nähdä hyviä asioita itsessä ja omassa elämässä.

Kuka tahansa voi lähtökohdista huolimatta kehittyä ja tulla lopulta taitavaksi psyykkisissä taidoissa. Se vaatii vain harjoittelua, ymmärrystä ja pitkäjänteisyyttä, sekä rohkeutta ja rehellisyyttä työskennellä oman itsen kanssa.

Psyykkinen valmennus antaa ihmiselle niitä työkaluja, joiden avulla hän voi oppia ymmärtämään paremmin itseään, omia ajatus- ja toimintamallejaan, sekä vahvistaa omia psyykkisiä taitojaan. Psyykkinen valmennus ohjaa ihmistä löytämään oman tiensä olla tasapainoisempi ja kokonaisvaltaisesti hyvinvoivempi omassa elämässään ja itsessään.

Psyykkinen valmennus ammatillisessa tukihenkilötoiminnassa

Tukihenkilötoiminnassa psyykkisen valmennuksen työote antaa mahdollisuuden tutkia yhdessä tuettavan kanssa hänen olemassa olevia ajatus- ja toimintamallejaan arjen erilaisissa tilanteissa. Tämä tarkastelu auttaa ymmärtämään miksi me toimimme yksilöllisesti ja eri tavoin erilaisissa tilanteissa ja tunteissa.

Tuettavilla nuorilla haasteet ja heikkoudet näkyvät usein arjen monilla eri osa-alueilla, joihin psyykkiset taidot vaikuttavat oleellisesti, joko suorasti tai epäsuorasti. Tästä huolimatta liian usein keskitytään työhön, jolla pyritään korjaamaan näkyviä oireita, kuten poissaoloja koulusta, kotiin linnottautumista, kaverisuhteiden puuttumista, tai oman toiminnan tai tunteiden ylireagoimista, sen sijaan että sen ohessa panostettaisiin tietoisesti myös niihin psyykkisiin taitoihin, jotka vaikuttavat merkittävästi näihin asioihin ja niissä onnistumiseen.

Psyykkinen valmennus on työväline, josta hyötyisi jokainen meistä, eikä vähiten ne nuoret, joiden arjessa näkyy selkeitä merkkejä syrjäytymisestä, turvattomuudesta, itsetunnon ja –luottamuksen heikkoudesta, tai voimattomuudesta hallita omia tunteita, sekä laajemmin koko omaa toiminnanohjausta ja elämänhallintaa.

Psyykkisen valmennukset teemat ammatillisessa tukihenkilötyössä

Tuettava otetaan mukaan tapaamisten suunnitteluun. Näin työstä voidaan muokata yhä enemmän yhteinen projekti, jossa tuettava kokee olevansa omana itsenään hyväksytty, tärkeä, ainutlaatuinen ja korvaamaton osa tukihenkilötoimintaa. Tämä vaikuttaa yleensä oleellisesti tuettavan pitkäkestoiseen motivaatioon ja haluun olla mukana toiminnassa, noudattaa yhteisiä sääntöjä, sekä tavoitella yhdessä mietittyjä tavoitteita.

Työtä rakennetaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteenasettelua hyödyntäen. Tehokkaan ja suunnitelmallisen tavoitteenasettelun kautta voidaan vaikuttaa merkittävästi niin tuettavan motivaatioon, itseluottamukseen, kuin pitkäjänteisen kiinnostuksen säilymiseenkin.

Tavoitteena on ohjata tuettava oppimaan, oivaltamaan, ja ymmärtämään, ei pelkästään antaa valmiita vastauksia. Aito oma oivallus ja ymmärrys vie aina pidemmälle, kuin muiden valmiit vastaukset.

Itsetuntemus, itsetunto ja itseluottamus ovat monin tavoin keskeisessä ja tärkeässä roolissa meidän jokaisen elämässä, joten niihin keskitytään eriävistä yksilöllisistä haasteista ja tavoitteista huolimatta ainakin jossain määrin jokaisen tuettavan kohdalla.

Keskittyminen, motivaatio, sekä taito säädellä omia ajatuksia ja tunteita vaikuttavat suuresti esim. koulussa ja arjen erilaisissa tilanteissa onnistumiseen ja jaksamiseen. Tukihenkilötoiminnassa keskitytään psyykkisen valmennuksen työotteen kautta yksilöllisesti myös näihin em. osa-alueisiin.

Yksilöityjen psyykkisten taitojen ohessa työssä keskitytään psyykkisen valmennuksen elementtien kautta myös laajempiin ja kokonaisvaltaisemmin elämään vaikuttaviin psyykkisiin taitoihin ja osa-alueisiin, kuten läsnäolon ja hetkessä elämisen taitoihin, sekä taitoon nähdä hyvää niin itsessä kuin omassa arjessakin.

Kenelle

Psyykkisen valmennuksen työote ammatillisessa tukihenkilötoiminnassa palvelee parhaiten niitä nuoria, jotka ovat tavalla tai toisella kadoksissa oman itsensä, arkensa, tulevaisuutensa, itseluottamuksensa, sekä ajatus- ja toimintamalliensa kanssa. Työote on tarkoitettu erityisesti niille nuorille, jotka ovat näiden em. asioiden kanssa liian yksin. Niille, joilta puuttuu arjesta turvallinen aikuinen, joka voisi ohjata ymmärtämään omaa itseä, ja tukea oikealle polulle ennen kuin elämän eri osa-alueiden haasteet alkavat karata liian kauaksi ja tulla liian suuriksi hallita, joka johtaa usein elämän eri osa-alueilla askeleittain etenevään syrjäytymiseen.

Psyykkisen valmennuksen työote tukihenkilötoiminnassa perustuu ennen kaikkea keskusteluun. Näin ollen tämä työmuoto ei välttämättä ole paras niille tuettaville, joille haetaan ja kaivataan vain toiminnallista tekemistä ja lisää viriketoimintaa arkeen. Tosin näissäkin tapauksissa on monesti hyvä pysähtyä miettimään mistä ongelmat ja haasteet lopulta johtuvat, kun katsotaan pintaa syvemmälle.

Tapaamiset

Tukihenkilötoiminnasta tehdään aina kirjallinen sopimus, jossa sovitaan selvästi niin palvelun ostajan kuin tuottajankin oikeudet ja velvoitteet. Käytännössä sopimus solmitaan yleensä vähintään joko kevät- tai syyskaudeksi kerrallaan. Molempien sopijaosapuolten on mahdollista irtisanoa sopimus ilman irtisanomisaikaa ensimmäisen toimintakuukauden aikana.

Tapaamisten sisältö vaihtelee ja rakentuu yksilöllisesti tuettavan tarpeista ja tavoitteista riippuen. Tapaamisia on pääsääntöisesti kerran viikossa. Tapaamisten kesto vaihtelee tunnista pariin tuntiin kerrallaan, jonka lisäksi yksi tapaaminen kuukaudessa on pidempikestoisempi. Pidemmän tapaamisen sisältö voi olla tuettavasta riippuen toimintapainoitteisempi, kun taas lyhyemmät tapaamiset keskittyvät pääasiassa keskustelulle, jotka pyritään toteuttamaan tuettavalle mahdollisimman mielekkäässä ympäristössä.

Valtaosa tapaamisista toteutuu kahdenkesken tukihenkilön ja tuettavan välillä. Tämän lisäksi mukana pidetään yksilöllisen tarpeen mukaan yhteisiä tapaamisia muiden tuettavien nuorten kanssa. Näiden yhteisten tapaamisten on koettu olevan hyödyllisiä ja opettavaisia, sekä myös pidettyjä tilanteita, joissa tuettava voi harjoitella turvallisesti sosiaalisten suhteiden rakentamista ja ylläpitämistä, ryhmässä toimimista, sekä oman tilan ja ajan ottamista, mutta myös niiden antamista muille.

Yhteiset säännölliset tapaamiset palvelun ostajan ja mahdollisuuksien mukaan tuettavan huoltajien kesken ovat tärkeä osa tukihenkilötoimintaa. Palvelun ostaja saa toiminnasta kuukausittain kirjallisen väliraportin. Tukihenkilö toimii usein myös osana tuettavan ympärillä olevaa laajempaa verkostoa, tehden yhteistyötä esim. koulun, poliisin, tai jonkun tietyn hoitotahon kanssa.

Lopuksi

Ammatillinen osaaminen ja ymmärrys on työn peruspilari, mutta sen ohessa tilannetaju, joka mahdollistaa taidon mukautua erilaisiin usein nopeastikin muuttuviin tilanteisiin, sekä tunneäly ja taito tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen, muodostavat vasta sen toimivan kokonaisuuden, joka mahdollistaa pysyvien ja aitojen tavoitteiden ja tulosten saavuttamisen ammatillisessa tukihenkilötoiminnassa.

Metodin ammatillisessa tukihenkilötoiminnassa, joka toteutetaan psyykkisen valmennuksen työotteella panostetaan vahvasti kokonaisuuteen. Työn päätavoite on ennaltaehkäistä tai katkaista syrjäytyminen, sekä tukea ja ohjata tuettavien yksilöllisistä tavoitteista huolimatta jokainen heistä kohti omia aitoja oivalluksia ja niiden mukana syntyvää halua vaikuttaa rakentavasti omaan elämään, sekä niihin valintoihin ja ratkaisuihin, jotka kuljettavat heitä kohti hyvinvoivempaa ja onnellisempaa tulevaisuutta.

Toni Kataja
Sosiaalialanohjaaja
Psyykkinen valmentaja
Neuropsykiatrinen valmentaja
Metodi osk, sosiaalialan palvelujen vastaava

Puh: 0400578743
sähköposti: toni.kataja@metodi.fi